Väinö Rusasen (s. 1928) taiteilijaura alkoi jo 1950-luvulla ja jatkuu edelleen elinvoimaisena. Galleria Patinan näyttelynkin olisi voinut aivan hyvin koota uusimmista teoksista. Pääpaino onkin kahden viime vuoden aikana syntyneillä maalauksilla. Sen lisäksi näyttelyssä on retrospektiivinen osa.
Rusanen tunnetaan kotiseutunsa Saarijärven maisemien maalarina. Perestroikan jälkeen hän palasi maalaamaan kylänäkymiä lapsuutensa kotiseudulle Sortavalaan. Sinne hän palaa maalaamaan yhä joka vuosi.
Tärkeä aihe on myös ihmisfiguuri. Näyttelyn retrospektiivisessa osassa palataan 1960-luvun vaihteeseen, jolloin Rusanen opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa Helsingissä. Figuurisommitelma kuului olennaisena osana opiskeluun, mitä osoittavat myös koulussa tehdyt taidegrafiikan työt. Vielä 2000-luvullakin taiteilija on palannut aivan kuin samaan figuuriin, mistä on esimerkkinä muutama pieni temperamaalaus.
Rusanen maalaa maisemaa maiseman edessä ja ihmistä mallista. Tietyssä vaiheessa alkaa improvisaation vaihe. Näin ovat syntyneet maisemat, joita voisi kutsua ”maailmanmaisemiksi” ja figuureja sisältävät maalaukset, joista taiteilija käyttää nimeä ”joukot”.
Figuurisommitelmien lisäksi näyttely keskittyy maailmanmaisemiin ja joukkoihin. Niissä taiteilija on voinut kokeilla erilaisilla rohkeilla väriratkaisuilla ja maalaustavoilla. Juuri siihen viittaa myös näyttelyn nimi Värimaalarin mieltymyksiä.
-Hannu Castrén
